Herättelelyä


En ole kirjoittanut vuosiin tänne joten ajattelin aloittaa uudestaan.
Olen poistanut kaikki aikaisemmat kirjoitukseni, koska elämänvirta blogini oli niin raskas kaikkine tapahtumisineen.  En tiedä tuleeko tästä yhtään valoisampi sillä elän keskellä kaaosta. 
Erosin yli kaksi vuotta sitten lähes 10 vuotta kestäneestä parisuhteesta, sen jälkeen kuitenkin on oltu tiiviisti tekemisissä, soiteltu, kyläilty, käyty syömässä yhdessä + autettu toinen toistamme jos tarpeen on ollut.
Nyt on sitten tullut totaalinen hiljaisuus kun ex-ihastui toiseen, tuntuu että yhteistyö ja avunantosopimus on purkautunut.
Tammikuulla olimme viimeksi syömässä, sitä ennen lähes viikottain. Ex ei enää soittele, ei tule käymään mutta jos koirahoitoa tarvitsee niin silloin muistun mieleensä. Minulla on vieläkin hänen kotiavaimensa koiranhoidon takia jos hän joutuu yhtäkkiä työmatkalle tai lähtee vaikka ulkomaille.  Olen hoitanut hänen koiraansa usein, vastaavasti hän ei ole minun kahta pientä sylikoiraa hoitanut kuin kerran.  Tällä kuulla olisin tarvinnut sitä hoitajaa mutta tietysti nuoremmalla koiralla alkoi juoksuaika ja tämä exän on uros, eli ei sinne sitten voinut vielä.

Samalla kerralla kun koiranhoidosta soittelin hän sanoi ettei tunne minua kohtaan yhtään mitään muuta kuin ystävyyttä minä hölmö ajattelin että hänkin välittää enemmän niin kuin minä olen tehnyt. 
Sitten lakkasin soittelemasta ja ottamasta yhteyttä ollenkaan, hän soitti 9 päivän hiljaiselon jälkeen ja kyseli kuulumisia tai kertoi omistaan.